SRV REDI Park

Fiksu Kalasatama: tunti lisää jokaiseen päivään

Kalasatamasta rakentuu Helsingin fiksuin kaupunginosa, jossa hyvä kaupunkisuunnittelu ja uudet digitaaliset palvelut auttavat asukkaita hallitsemaan paremmin ajankäyttöään. Ekologista ajattelua edustaa muun muassa älykäs jätehuoltojärjestelmä, jossa roskat kiitävät 70 kilometrin tuntinopeudella katujen alla.

Helsingin kaupunki haluaa tehdä Kalasatamasta älykkään kaupunkirakentamisen mallialueen. Tehtävästä vastaa Fiksu Kalasatama -hanke, jota pyörittää Forum Virium Helsinki yhdessä alueen asukkaiden, yritysten ja kaupungin virastojen kanssa. REDIä rakentava SRV on aktiivisesti hankkeessa mukana.

Fiksun Kalasataman kunnianhimoisena tavoitteena on säästää tunti asukkaiden päivästä auttamalla heitä hallitsemaan paremmin arjen askareitaan.

”Lähtökohtana on hyvä kaupunkisuunnittelu, jota uudet digitaaliset palvelut tukevat. Kalasatamassa asuinpaikan läheltä löytyy tulevaisuudessa kaikki: koulu, työpaikka ja harrastukset”, ohjelmapäällikkö Veera Mustonen Forum Virium Helsingistä kertoo.

Etätöitä ja sujuvaa liikkumista

”Työelämän muutokset johtavat väistämättä siihen, että etätyö ja yrittäjyys lisääntyvät. Älykkään kaupunginosan ratkaisuilla mahdollistetaan työn tekeminen kotona tai sopivassa työtilassa sen lähellä”, Fiksu Kalasatama -hankkeen viestintäpäällikkö Kaisa Eskola sanoo.

Juttu jatkuu redi.fi:ssä >

Tiesitkö tämän REDIstä?

REDI tarkoittaa suojaista ankkuroitumisaluetta sataman edustalla.

REDIin rakennetaan kauppakeskus ja kahdeksan tornitaloa. Korkein niistä on 131,7 metriä eli Suomen korkein asuinrakennus.

REDI sijaitsee Kalasatamassa kolmen vilkasliikenteisen pääväylän risteyksessä. Viidentoista minuutin ajomatkan säteellä asuu 500 000 ihmistä ja 30 minuutin säteellä jopa 1,1 miljoonaa ihmistä.

REDIin on hyvät kulkuyhteydet niin autolla, metrolla, bussilla, raitiovaunulla, polkupyörällä kuin kävellenkin. REDIssä riittää parkkipaikkoja: 2 000 autolle ja 3 000 pyörälle.

REDI on kantakaupungin suurin kauppa- ja elämyskeskus, joka valmistuu vuonna 2018. Silloin valmistuvat myös maanalaiset pysäköintitilat ja ensimmäinen asuintorni.

REDIssä käy ennusteiden mukaan 12 miljoonaa kävijää ensimmäisen toimintavuoden aikana

REDIn kauppakeskuksessa on vuokrattavia neliöitä yli 60 000 m2. Lähes 200 liike-ja palvelutilaa tarjoavat yrityksille monipuolisia vaihtoehtoja.

REDIn kauppakeskukseen kuljetaan katutasolta ja maanalaisista parkkipaikoista. Metro pysähtyy kolmannessa kerroksessa noin 500 kertaa päivässä.

REDIin tulee pitkä katettu kävelykatu, jonka varrelle avataan kahviloita, ravintoloita ja myymälöitä.

REDIin muuttaa noin 2 000 ihmistä. He pääsevät kodeistaan kauppakeskukseen suoraan hissillä. Koko Kalasataman alue tulee tarjoamaan kodin 20 000 ihmiselle.

REDIn tornitaloihin on suunnitteilla kansainväliseen tapaan aulapalvelu, joka helpottaa asukkaiden arkea. Taloissa on myös kuntosalit, paljon tasokkaita yhteisiä tiloja ja sauna- ja juhlatilat 130 metrin korkeudessa.

REDIssä myös luonto on lähellä. Isoisän silta yhdistää alueen Mustikkamaahan ja Korkeasaareen.

REDIn kauppakeskus aukeaa 2018. Palveluita hackataan nyt #REDIHACKissa.

Suomen valovoimaisin kauppakeskus Kalasatamaan

Merenrannalle Kalasatamaan nousee uudenlainen ja urbaani kauppakeskus REDI, jonka edistymistä metron matkustajat voivat seurata päivittäin. ”Kauppakeskuksesta tulee uniikki monella eri tavalla”, luonnehtii REDIn vuokrauspäällikkö Jonna Majanen.

Mikä tekee REDIn kauppakeskuksesta ainutlaatuisen?

REDI sijaitsee meren rannalla, uudella mahtavalla asuinalueella. Kauppakeskukseen pääsee todella helposti, pysähtyyhän metro kauppakeskuksen sisällä. Huikea juttu on tietenkin myös torniasuminen. REDI onkin mahtava yhdistelmä kaupallista toimintaa, asumista ja toimistotilaa. REDIssä on tutut hyvät kaupat ja paljon uutta etenkin muodin alueella. Ravintolamaailmassa on paljon uusia ajatuksia ja hyvin kaupunkilainen ote ruokailuun. Huomioimme kivasti esimerkiksi katuruokakulttuurin.

Mitä REDIn elämys- ja viihdekeskus tarjoaa?

Kaikenikäisille löytyy tekemistä. Liikuntamahdollisuuksia on paljon – ja paikkoja, joissa ratkaistaan älyllisesti ja fyysisesti haastavia tehtäviä. Myös kiipeilyseinä on tulossa. Puiston puolelta voi katsella, kun väki kiipeää 20 metriin. Rento sporttimeininki on REDIä. Esimerkiksi urheilua voi katsoa kivoissa puitteissa.

Lue koko juttu redi.fi:stä >

REDI sijanti erinomainen, liikenteen solmukohdassa.

REDIn naapurusto kasvaa vauhdilla

Kuvittele, että otat käteesi harpin ja piirrät REDIn ympärille kartalle noin kahden kilometrin säteen. Piirtämääsi ympyrään, jota voidaan kutsua myös REDIn ”ensisijaiseksi vaikutusalueeksi”*, mahtuu koko Kalasataman rakenteilla oleva asuinalue, puolet Kulosaaresta sekä osia Sörnäisistä ja Vallilasta.

Vuoteen 2022 mennessä juuri tämän alueen asukasluvun on arvioitu kasvavan peräti 39 prosentilla kun koko Helsingin väkiluvun on samassa ajassa arvioitu kasvavan 10 prosentilla. Olet siis piirtänyt karttaan yhden Helsingin nopeimmin kasvavista seuduista!

Lähes miljoona asuinneliötä

Luku selittyy pitkälti sillä, että valmistuessaan 2030-luvulla Kalasataman asuinalue tulee tarjoamaan kodin peräti 20 000 asukkaalle sekä työpaikan 8 000 ihmiselle. Asuinneliöitä Kalasatamaan rakennetaan vuoteen 2030 mennessä huikeat 921 000 m2.

Lue koko juttu redi.fi:stä >

#REDIHACKissa haetaan uusia avauksia REDIn kauppakeskuksen ja asuintornien palveluihin.

Asiantuntija: Tällainen asuinalue Kalasatamasta muodostuu

Suomen Hypoteekkiyhdistyksen toimitusjohtaja Ari Pauna uskoo, että Kalasatamasta muodostuu keskiluokkaisen kantaväestön asuinalue, joka säilyttää hyvin arvonsa.

Tilastokeskuksen mukaan Suomessa väestö tulee keskittymään yhä enemmän kasvukeskuksiin, jotka jatkavat kasvuaan. Huippu saavutetaan tilastokeskuksen ennustuksen mukaan noin 2035, jonka jälkeen väestö alkaa kasvukeskuksissakin vähentyä.

Suomen Hypoteekkiyhdistyksen asuntomarkkina-analyysin 2013 mukaan asuntojen tarve pääkaupunkiseudulla kasvaa jatkuvasti, sillä muuttoliike ja väestön kasvu Helsingin, Espoon ja Vantaan alueella oli alkuvuoden 2013 aikana vilkkaampaa kuin vuonna 2012. Näiden kaupunkien väkimäärä kasvoi tammi–kesäkuussa 2013 yli 7 000 asukkaalla.

Asuntomarkkinoiden näkökulmasta Kalasatama on täynnä jännittäviä mahdollisuuksia. Se liittyy suoraan jo olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen. Meren lisäksi aluetta elävöittävät vanhan teollisuusalueen henki, merellinen maisema ja Suvilahden kulttuurikeskittymä.

Jatka lukemista >

Screen Shot 2016-08-24 at 08.37.04

Pekka Helin suunnittelee Suomen ensimmäiset pilvenpiirtäjät

Kansainvälisesti tunnettu suomalainen arkkitehti Pekka Helin vastaa Helsingin Kalasatamaan nousevan kahdeksan tornitalon kokonaisuuden, REDIn, arkkitehtuurista. Paineet ovat kovat kokeneellekin arkkitehdille, sillä esikuvia korkeista rakennuksista ei Suomesta juurikaan löydy. 

Missä kerroksessa REDIn arkkitehti itse asuisi, jos saisi päättää?

”Asuisin ylimmissä kerroksissa, jos siihen olisi mahdollisuus. Pidän avarista maisemista ja vuosia purjehtineena merestä”, Pekka Helin toteaa.

132 metrin korkeuteen kurottava REDI ei ole mikä tahansa kerrostalo. Se vaatii suunnittelijaltaan tarkkuutta ja ymmärrystä Suomessa ennennäkemättömien tornitalojen toimivuudesta. Rakenteiden tulee kantaa loppuun asti, sillä tornitalojen julkisivuja tai rakennusteknisiä virheitä ei noin vain korjailla jälkikäteen.

Tornitalojen suunnittelussa lähtökohtana ovat Helinin mukaan olleet alueelle muodostuvat loistavat joukkoliikenneyhteydet ja palvelut sekä kova pula asunnoista.

REDIn kahdeksan tornia muodostavat kokonaisuuden, jonka sisään jää Itäväylän päälle rakennettava viherkansi. Helinin ja SRV:n suunnittelema Kalasataman silta mahdollistaa runsaan asuntorakentamisen koko korttelin alueelle, jolloin uusia asuntoja voidaan rakentaa noin 2 000 ihmiselle.

”Halusimme luoda itäiselle kantakaupungille uuden identiteetin, mutta samaan aikaan suunnitella asuntoja mahdollisimman monelle asukkaalle. Tornitalot olivat tässä avainasemassa, sillä ne ovat paitsi näyttäviä, myös kaupunkialaa tehokkaasti säästäviä”, Helin sanoo.

Jatka lukemista >

Anssi Vanjoki: Virtuaalisuudesta osa arkipäiväämme

Nokian entinen johtaja ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston professori Anssi Vanjoki pohtii kirjoituksessaan internetin vaikutusta tulevaisuuden asumiseen.

Internet on tullut osaksi arkeamme ja on läsnä reaaliaikaisesti kaikkialla, missä olemme. Tunniste- ja sensoriteknologioiden eteneminen ja pilvipalvelujen myötä kasvanut laskentavoima antaa mahdollisuuden elämämme rekisteröintiin aivan uudella tavalla. Miten tämä vaikuttaa tulevaisuudessa asumiseemme?

Elämän rekisteröinti voi olla passiivista tai aktiivista. Aktiivisesti käytettynä verkkoon kertyvä tieto helpottaa ja rikastuttaa mahdollisuuksiamme hyvään elämään. Meille muodostuu verkkoon läsnä-älyä ja eräänlainen virtuaaliaisti.

Koti ja asunto ovat tulevaisuudessakin ympäristö, johon tukeudumme pysyvyyden tukikohtana. Uusi teknologia kuitenkin mahdollistaa kodin resurssien käytön myös fyysisen kodin ulkopuolella. Teknologia mahdollistaa myös kodin toimintojen kauko-ohjauksen ja automaattisen ohjauksen. Älykännyköiden ja muiden henkilökohtaisten tietokoneiden kulkeminen mukanamme sekä koko ajan kehittyvä tunniste- ja sensoriteknologian keräämä tieto johtaa henkilökohtaisten ”käyttäytymisalgoritmien” kehittymiseen. Tällaiset oppivat järjestelmät seuraavat päivittäisiä askareitamme, liikkumistamme, kommunikaatiotamme ja oppivat ehdottamaan antamiemme ohjeiden puitteissa muutoksia. Monet näistä muutoksista liittyvät asumiseen ja kotiin.

Jatka lukemista >